Siirry pääsisältöön

Tapahtumateollisuus ja tilastotietoa

Tapahtumateollisuus suomenkielisenä sanana ja myös alana verraten tuore. Esimerkiksi Twitterissä keskusteluissa sanaa käytettiin vain 35 kertaa vuonna 2017, tänä vuonna sana ei juuri esiinny. LinkedInissä sana ei esiinny ollenkaan. Ala on vain aliarvostettu tai tunnistamaton suurelle yleisölle. Suomessa tilastojen tai alan volyymin löytäminen on vaikeaa. Toisaalta verrattuna esim. Pohjois-Amerikkaan alan eri muodot tunnistetaan paremmin, ja tilastojakin on saatavilla. Tässä blogisarjassa avaan uudehkon toimialan mahdollisuuksia, ja ajatuksia mitä tähän toimialaan kuuluu. Maailmalla ala on miljardibusiness, riippuen mitä toimialaan lasketaan. Pelkästään Economic Significance Study (Oxford Economics) tutkimuksen mukaan USA:ssa 1,9 milj kokousta (face-to-face) toi lähes 850 milj USD (2016). Arvioidaan, että pelkästään kokoussektorilla (meeting sector) käytetty taala tuo 1,6 taalaa takaisin. Taloudellinen vaikutus on vielä moninkertainen (1 ->2,6 USD).

Tapahtumateollisuuteen lasketaan tyypillisesti messut, festivaalit ja konferenssit. Yritykset suunnittelevat ja järjestävät kokouksia, unohtamatta koulutuksia ja asiakastilaisuuksia. Tähän alaan kuuluu  paljon suunnitteluun ja tapahtumien kokonaisvaltaiseen järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Isoimmat talot usein ulkoistavat tapahtumien järjestämisen esim. tapahtumatoimistoille. Erikokoisissa tapahtumissa halutaan erinomaista sisältöä ja unohtumattomia kokemuksia, oli sitten kyseessä yrityksen oma tilaisuus tai sosiaalinen tapahtuma asiakkaille.

Yhtenä esimerkkinä on myös alan järjestäytyminen, jolloin saamme tapahtumateollisuudesta lisää faktaa. Esimerkiksi ammattipuhujia edustaa National Speakers Association (NSA), joka on toiminut jo vuodesta 1973. Järjestöön kuuluu yli 53000 jäsentä pääasiassa Pohjois-Amerikasta. Euroopassa ja Skandinaviassa olemme puhujabusineksessä aika lailla jäljessä. Tässä esimerkkilistaa alan järjestöistä ja toimijoista.

Suomessa tilastoa tapahtumateollisuudesta alana on niukalti saatavilla. Ainakin Visit Finland ja Asiakkuusmarkkinointiliitto keräväät välillä alan tietoa. Suomessa parin viime vuoden ajan on ollut vallalla kongressikävijöiden kasvu.

Vuonna 2017 Suomessa

  • yli 111 000 osallistujaa kansainvälisissä kongresseissa
  • kansainvälistä kongresseja 791 ja osallistujia oli peräti 111 188 (+10%)
  • Suurimmat alat kongressien lukumäärällä: Luonnontieteet ja matematiikka (20%), Yhteiskuntatieteet, historia, turvallisuus (19%), Talous, teollisuus, palvelut ja viestintä (16%)
  • Suurimmat alat osanottajien lukumäärällä: Lääketiede ja terveys (25%), Luonnontieteet ja matematiikka (16%), Kulttuuri, taide, kirjallisuus ja musiikki (13%)
  • Paikkakunnittain eniten kongresseja oli Helsingissä (46%), Espoo 10 %, Jyväskylä 9 % ja Tampere 8%
  • Vuonna 2016 Suomessa
  • yli 101 000 osallistujaa kansainvälisissä kongresseissa
  • kansainvälistä kongresseja 651 kpl ja osallistujia 101 514 (+34%)

Lähde: Finland Convention Bureau, Visitfinland

Suomessa markkinointiviestinnän määrä on pysynyt vuosikaudet lähes samana. Sekä sponsoroinnin osalta että messuilla menekinedistäminen on molemmat noin 6% luokkaa eri markkinointikanavista (mediamainonta 40 % ja suoramarkkinointi 24%). Lähde: asml.fi 2014

Seuraavassa blogissa avaan tilastoja maailmalta tarkemmin mm tapahtumamarkkinoinnista.

 

Jarkko Koivuniemi

Taustani on teknologiassa ja koulutuksessa. Olen kouluttanut, sparrannut ja konsultoinut erikokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Monialaosaaja mm yritysarkkitehtuurin puolelta, tietoturva ja -suoja-asiantuntijuudessa. Yli 20 vuoden kokemus teknologiasta, kumppaneinaan mm Microsoft ja Adobe.
Nykyään kutsua ammattipuhujaksi.

Pidän uusista työvälineistä ja teknologian tuomista innovaatioista, mutta ihmiset ja yleisö ensin. Yrittäjä isolla yyllä. Intohimona muunmuassa golf, amerikkalainen jalkapallo, perhe ja kokkaus.

Vahtuuteni
- monimuotoinen kokemus liiketoiminnasta teknologiaan
- vahva puhuja monella tasolla, asiantuntemuus edellä
- toimitusjohtajana yli 20 vuotta
- mielenkiinto uusiin työkaluihin ja toimintamalleihin
- digitalisti
- kyky nähdä liiketoiminnan ja IT:n toiminta kokonaisuutena

×
Back To Top